Kesäkurpitsa
Tämä "kesäkurpitsa pastana" -ilmiö taitaa olla jo sangen wanha, mutta hehkutan silti. Kyllä, kriittisenkin makuhermoa ja tekstuurikokemusta voi huijata korvaamalla tavallisen spagetin kokonaan kesäkurpitsalla. Ällistyttävän hienoa ja helppoa! Ja terveellistä! Ja nyt kesäkurpitsaa saa jo omasta pihastakin! Paitsi minä en saa, koska en jaksanut laittaa kasvamaan.
Kesäkurpitsa kuoritaan, ja itse olen vain kuorimaveitsellä vedellyt kesäkurpitsasta ohuita pastamaisia siivuja. Keskikohtaa ei voi pastoittaa, joten sen voi hyötykäyttää vaikka pastakastikkeessa. Jossain hippiruokaohjelmassa näin kummallisen laitteen, jolla kesäkurpitsa pastoittui kuin unelma ja oli kaunista kuin mikä. Jos tiedätte, mikä laite on kyseessä niin ilmiantakaa! Sitten tiedän, mitä pyytää joululahjaksi. Tai mitä antaa miehelle isänpäivälahjaksi, kjähkjäh.
Sipuli
Sipulin kerrotaan olevan (erityisesti raakana) hyvä apu hiusten ja ihon hyvinvointia ajatellen. Erilaiset rikkiyhdisteet ovat kuulemma tämän takana. Sipulia kannattaa siis ilmiselvästi lisätä ruokaan myös raakana! Jos ajatus tuntuu kammottavalta, niin ehkä pehmeä lasku raa'an sipulin käyttöön voisi olla vaikka osittainen sipulin raa'aksi jättäminen. Ja tietty sipuli kannattaa silloin pilkkoa vähän pienemmäksi. Purjo ja punasipuli ovat myös hieman miedompia käyttää sellaisenaan.
Tutkimusten mukaan sipulit ehkäisevät myös erilaisia syöpiä. Mutta kohtuus kaikessa - liika sipuli raakana saa hengityksen haisemaan kuolemalle.
Urheilua ilman lisäaineita
Kävi niin hassusti, että vanha kunnon laiskimus, läski-SuviTuuli intoutui (ainakin toistaiseksi) urheilemaan. Joku voisi kysyä, että mitä **** tapahtui, mutta en pysty vastaamaan. Kävin lenkillä ja mopo lähti käsistä? Ja okei, pelottelin itseäni nivelrikolla, jota suvussani on paljon. Ja huomasin, että edes yhden kyykyn tekeminen tekee pahaa...
No eihän minunkaan urheiluhistoriani aivan tyhjä ole. Olen käynyt salilla, harrastanut break dancea, lenkkeillyt aina koirien kanssa, hölkännyt, käynyt jumpissa, canicrossannut jne.. Mutta aina olen käyttänyt urheilun tukena mm. proteiinilisiä johtuen siitä, etten ole syönyt lihaa. Nyt kun olen näin puhtoisen hurskas ituhippi ja sydämeni särkyisi jo ajatuksesta kehon myrkkyttämisestä niillä lisäainevuorilla, joita urheiluravinnelisät sisältävät, on minun urheiltava ilman niitä. Aloitankin ihmiskokeen itselläni ja tarkastelen, kuinka kauas hippi jaksaa juosta viherpirtelöillä. Ja tiedoksenne, en ole luontainen urheilija eli minulla ei ole sitä kadehdittavaa "en-tee-mitään-mutta-olen-täynnä-lihaksia-ja-kappas-en-ole-juossut-vuoteen-mutta-puolimaratooni-vain-jotenkin-meni-ja-rusketuksenikin-on-btw-kunnossa" -geeniä. Punaisesta ja hikisestä puuskutuksesta se lähtee. Mutta eteenpäin on menty - tuskin olisin jaksanut hölkytellä pari kuukautta sitten kilometriäkään. Nyt peruslenkki vaunujen kanssa on jo viisi sellaista!
Tiedotan täällä nyt mös urheilukokemuksistani ja -ruokavaliosta!
--
Sipulilähde:
http://www.kasvikset.fi/WebRoot/1033640/Oletussivu.aspx?id=1053106
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti