Aamupala-ajatuksia
Aamupala on minulle stabiili ruokatukipilari. Kun se on ruokavaliossa kunnossa, on helppo lähteä jälleen fiksaamaan muita aterioita, jos ne ovat lähteneet lipsumaan huononpaan suuntaan. Siihen on myös helpoin tarttua uudestaan, jos on totaalisesti luisunut epäihmisystävälliseen elämäntapaan, esimerkiksi viettänyt pikaruokapaikoissa kännissä pari viimeistä viikkoa. Aamupalan sijainti vuorokaudessa on myös oivallinen uudelle aloitukselle.
Aamupalan pitäisi piristää, ei väsyttää. Jos aamupalan jälkeen tulee voimaton olo, on se hälyttävä merkki siitä, että aamupalassa on fiksattavaa. Ensin kannatta karsia peruspahikset pois eli valkoiset jauhot (paahtoleivät, croissantit sun muut vehnäiset herkut) ja sokerit (hillot, mehut jne). Suosi ruokaa, joka nostaa verensokeria maltillisesti.
Ilokseni voin todeta viihtyneeni raakapuuroni parissa lähes kaikki aamuni koko ruokahiphistelyni ajan. Luulin kyllästyväni hyvinkin nopeasti, mutta jostain syystä näin ei ole käynyt. Olen varioinut puuroa välillä paljonkin, mutta nyt olen taas jämähtänyt yhdenlaiseen, helppoon versioon:
2rkl kauraryynejä
vajaa 1 rkl auringonkukansiemeniä
vajaa 1 rkl pellavansiemeniä
1/2 banaania
1rkl turkkilaista luomujugurttia (sitä jossa on kreikkalainen kohumies purkin kannessa)
1-2tl raakakaakaojauhetta
+ haluttaessa muuta mielivaltaista
Vihreää teetä
Kupponen vihreää teetä sopii loistavasti aamiaisen yhteyteen.Vihreä tee auttaa kroppaa ja mieltä käynnistymään ja se piristää mukavan tasaisesti. Toisaalta maku saattaa olla aluksi vähän surullinen. Varsinkin, jos on aiemmin juonut herkullisen makeita erikoiskahveja. Mutta siihenkin tottuu. Minäkin totuin, vaikka se maistui kitkerältä ruoholta aluksi. Pitää vain muistaa, ettei liota teetä liian pitkään liian kuumassa vedessä. Hyvä haudutuslämpötila on n. 70-80 astetta ja haudutusaika pakkauksen ohjeen mukaan, noin 2-6min. Liian pitkä haudutus tekee teestä kitkerää, liian lyhyt puolestaan vähentää terveysvaikutuksia.
Vihreä tee onkin aivan ylivoimainen terveysvaikutuksiltaan! Tässä muutamat hyödyt:
- kahvia lempeämpi vatsalle
- maltillisen piristävä vaikutus - ei kofeiinipiikkiä ja sydämentykytyksiä
- teaniinin rentouttava vaikutus ilman väsymystä - lisännee keskittymiskykyä!
- tukee elimistön puolustusjärjestelmää (antioksidantit)
- katekiini (tämä oli minulle uusi!!) (vihreän teen sisältämät katekiinit parantavat insuliiniherkkyyttä, suojavat auringon UV-säteiltä, estävät syöpää, pienentävät kasvaimen kokoa ja estävät mutaatioita. Lisäksi ne alentavat kohonnutta kolesterolia, estävät verenpaineen nousua, tappavat bakteereja, parantavat pahanhajuista hengitystä ja polttavat kaloreita eli tukevat painonpudotusta.)
- alentaa verenpainetta
- sisältää tärkeitä vitamiineja - C-, B1-, B2- ja E-vitamiinit
- ehkäisee syöpää
- laihduttava vaikutus
- puhdistaa kehoa
- sisältää kivennäisaineita
Tuskallista levätestiä
Nyt uusimpana hulluutena testaan spirulina-levää ravintolisänä aamupalan yhteyteen. En viitsi syödä suuria määriä apteekin pillereitä, jos ravintosisältöjen perusteella spirulina tekee minusta ehkä maailman terveimmän ihmisen ikinä. Sekoitan noin teelusikallisen levää kylmään veteen ja juon litkun yhdellä kerralla hengittämättä. Pyrin myös ennen ensimmäistä henkäisyäni puhdistamaan suutani vedellä. Maku on aivan mielettömän paha. En usko, että siihen tottuu koskaan. Vähän kuin akvaarion pohjan hometuneita limoja litkisi. Ja ei, sitä ei kannata sekoittaa mihinkään. Sen maku valtaa täydellisesti myös hyvänmakuiset asiat ja pilaa ne. Kirjoitan myöhemmin lisää tästä uudesta terveysmielettömyydestäni, nimittäin luottoa sille löytyy mausta huolimatta!!
Ja arvatkaas mitä? 1-vuotias poikani syö aamulla raakapuuron, hörppää kyseenalaistamatta snapsilasillisen sitä leväshaissee (!!!!) ja lopuksi fiilistelee jäisillä punaherukoilla. On ne niin avoimia kaikelle.. Mutta älkää huoliko, lapseni elämä ei ole täysin vain kuivaa, levää, pahanmakuista, vihreää tai mautonta - isä ja isovanhemmat huolehtivat järjestelmällisesti myös herkkutasapainosta.
Lähteet (vihreä tee):
http://hidastaelamaa.fi/2011/03/vaihda-kahvi-vihreaan-teehen-%E2%80%93-tassa-16-terveyssyyta/
http://www.iltalehti.fi/terveys/200705086040649_tr.shtml
http://kuntoplus.fi/ravinto/ravinto-ja-terveys/monipuolinen-vihrea-tee
http://vihreatee.blogspot.fi/
http://www.bello.fi/news/20/10-perusasiaa-teesta
sunnuntai 28. heinäkuuta 2013
torstai 25. heinäkuuta 2013
Kesäkurpitsa pastaksi, sipulia ja ravintolisätöntä urheilua
Kesäkurpitsa
Tämä "kesäkurpitsa pastana" -ilmiö taitaa olla jo sangen wanha, mutta hehkutan silti. Kyllä, kriittisenkin makuhermoa ja tekstuurikokemusta voi huijata korvaamalla tavallisen spagetin kokonaan kesäkurpitsalla. Ällistyttävän hienoa ja helppoa! Ja terveellistä! Ja nyt kesäkurpitsaa saa jo omasta pihastakin! Paitsi minä en saa, koska en jaksanut laittaa kasvamaan.
Kesäkurpitsa kuoritaan, ja itse olen vain kuorimaveitsellä vedellyt kesäkurpitsasta ohuita pastamaisia siivuja. Keskikohtaa ei voi pastoittaa, joten sen voi hyötykäyttää vaikka pastakastikkeessa. Jossain hippiruokaohjelmassa näin kummallisen laitteen, jolla kesäkurpitsa pastoittui kuin unelma ja oli kaunista kuin mikä. Jos tiedätte, mikä laite on kyseessä niin ilmiantakaa! Sitten tiedän, mitä pyytää joululahjaksi. Tai mitä antaa miehelle isänpäivälahjaksi, kjähkjäh.
Sipuli
Sipulin kerrotaan olevan (erityisesti raakana) hyvä apu hiusten ja ihon hyvinvointia ajatellen. Erilaiset rikkiyhdisteet ovat kuulemma tämän takana. Sipulia kannattaa siis ilmiselvästi lisätä ruokaan myös raakana! Jos ajatus tuntuu kammottavalta, niin ehkä pehmeä lasku raa'an sipulin käyttöön voisi olla vaikka osittainen sipulin raa'aksi jättäminen. Ja tietty sipuli kannattaa silloin pilkkoa vähän pienemmäksi. Purjo ja punasipuli ovat myös hieman miedompia käyttää sellaisenaan.
Tutkimusten mukaan sipulit ehkäisevät myös erilaisia syöpiä. Mutta kohtuus kaikessa - liika sipuli raakana saa hengityksen haisemaan kuolemalle.
Urheilua ilman lisäaineita
Kävi niin hassusti, että vanha kunnon laiskimus, läski-SuviTuuli intoutui (ainakin toistaiseksi) urheilemaan. Joku voisi kysyä, että mitä **** tapahtui, mutta en pysty vastaamaan. Kävin lenkillä ja mopo lähti käsistä? Ja okei, pelottelin itseäni nivelrikolla, jota suvussani on paljon. Ja huomasin, että edes yhden kyykyn tekeminen tekee pahaa...
No eihän minunkaan urheiluhistoriani aivan tyhjä ole. Olen käynyt salilla, harrastanut break dancea, lenkkeillyt aina koirien kanssa, hölkännyt, käynyt jumpissa, canicrossannut jne.. Mutta aina olen käyttänyt urheilun tukena mm. proteiinilisiä johtuen siitä, etten ole syönyt lihaa. Nyt kun olen näin puhtoisen hurskas ituhippi ja sydämeni särkyisi jo ajatuksesta kehon myrkkyttämisestä niillä lisäainevuorilla, joita urheiluravinnelisät sisältävät, on minun urheiltava ilman niitä. Aloitankin ihmiskokeen itselläni ja tarkastelen, kuinka kauas hippi jaksaa juosta viherpirtelöillä. Ja tiedoksenne, en ole luontainen urheilija eli minulla ei ole sitä kadehdittavaa "en-tee-mitään-mutta-olen-täynnä-lihaksia-ja-kappas-en-ole-juossut-vuoteen-mutta-puolimaratooni-vain-jotenkin-meni-ja-rusketuksenikin-on-btw-kunnossa" -geeniä. Punaisesta ja hikisestä puuskutuksesta se lähtee. Mutta eteenpäin on menty - tuskin olisin jaksanut hölkytellä pari kuukautta sitten kilometriäkään. Nyt peruslenkki vaunujen kanssa on jo viisi sellaista!
Tiedotan täällä nyt mös urheilukokemuksistani ja -ruokavaliosta!
--
Sipulilähde:
http://www.kasvikset.fi/WebRoot/1033640/Oletussivu.aspx?id=1053106
Tämä "kesäkurpitsa pastana" -ilmiö taitaa olla jo sangen wanha, mutta hehkutan silti. Kyllä, kriittisenkin makuhermoa ja tekstuurikokemusta voi huijata korvaamalla tavallisen spagetin kokonaan kesäkurpitsalla. Ällistyttävän hienoa ja helppoa! Ja terveellistä! Ja nyt kesäkurpitsaa saa jo omasta pihastakin! Paitsi minä en saa, koska en jaksanut laittaa kasvamaan.
Kesäkurpitsa kuoritaan, ja itse olen vain kuorimaveitsellä vedellyt kesäkurpitsasta ohuita pastamaisia siivuja. Keskikohtaa ei voi pastoittaa, joten sen voi hyötykäyttää vaikka pastakastikkeessa. Jossain hippiruokaohjelmassa näin kummallisen laitteen, jolla kesäkurpitsa pastoittui kuin unelma ja oli kaunista kuin mikä. Jos tiedätte, mikä laite on kyseessä niin ilmiantakaa! Sitten tiedän, mitä pyytää joululahjaksi. Tai mitä antaa miehelle isänpäivälahjaksi, kjähkjäh.
Sipuli
Sipulin kerrotaan olevan (erityisesti raakana) hyvä apu hiusten ja ihon hyvinvointia ajatellen. Erilaiset rikkiyhdisteet ovat kuulemma tämän takana. Sipulia kannattaa siis ilmiselvästi lisätä ruokaan myös raakana! Jos ajatus tuntuu kammottavalta, niin ehkä pehmeä lasku raa'an sipulin käyttöön voisi olla vaikka osittainen sipulin raa'aksi jättäminen. Ja tietty sipuli kannattaa silloin pilkkoa vähän pienemmäksi. Purjo ja punasipuli ovat myös hieman miedompia käyttää sellaisenaan.
Tutkimusten mukaan sipulit ehkäisevät myös erilaisia syöpiä. Mutta kohtuus kaikessa - liika sipuli raakana saa hengityksen haisemaan kuolemalle.
Urheilua ilman lisäaineita
Kävi niin hassusti, että vanha kunnon laiskimus, läski-SuviTuuli intoutui (ainakin toistaiseksi) urheilemaan. Joku voisi kysyä, että mitä **** tapahtui, mutta en pysty vastaamaan. Kävin lenkillä ja mopo lähti käsistä? Ja okei, pelottelin itseäni nivelrikolla, jota suvussani on paljon. Ja huomasin, että edes yhden kyykyn tekeminen tekee pahaa...
No eihän minunkaan urheiluhistoriani aivan tyhjä ole. Olen käynyt salilla, harrastanut break dancea, lenkkeillyt aina koirien kanssa, hölkännyt, käynyt jumpissa, canicrossannut jne.. Mutta aina olen käyttänyt urheilun tukena mm. proteiinilisiä johtuen siitä, etten ole syönyt lihaa. Nyt kun olen näin puhtoisen hurskas ituhippi ja sydämeni särkyisi jo ajatuksesta kehon myrkkyttämisestä niillä lisäainevuorilla, joita urheiluravinnelisät sisältävät, on minun urheiltava ilman niitä. Aloitankin ihmiskokeen itselläni ja tarkastelen, kuinka kauas hippi jaksaa juosta viherpirtelöillä. Ja tiedoksenne, en ole luontainen urheilija eli minulla ei ole sitä kadehdittavaa "en-tee-mitään-mutta-olen-täynnä-lihaksia-ja-kappas-en-ole-juossut-vuoteen-mutta-puolimaratooni-vain-jotenkin-meni-ja-rusketuksenikin-on-btw-kunnossa" -geeniä. Punaisesta ja hikisestä puuskutuksesta se lähtee. Mutta eteenpäin on menty - tuskin olisin jaksanut hölkytellä pari kuukautta sitten kilometriäkään. Nyt peruslenkki vaunujen kanssa on jo viisi sellaista!
Tiedotan täällä nyt mös urheilukokemuksistani ja -ruokavaliosta!
--
Sipulilähde:
http://www.kasvikset.fi/WebRoot/1033640/Oletussivu.aspx?id=1053106
lauantai 6. huhtikuuta 2013
Lastenruokahiphistelyä: Nyt se alkaa!
Teemahaiku:
Poika kasvoi vain
Ei tissi voi riittää ain
Uutta ruokaa hain
Lasten ruokkiminen. Perhana, mikä aihe. Tasapainoilua täydellisen terveellisen ravintoehdottomuuden ja löyhän pikaruokinnan välillä.
Minulla on ollut adhd-taipumuksia jo niin kauan kuin muistan, siis ihan lapsuudesta asti. Ehkä harmittavimpina piirteinä voisin mainita keskittymiskyvyn puuttumisen ja väsymyskohtaukset. Ruokavaliolla olen pystynyt vaikuttamaan aika paljon juuri näihin seikkoihin ja parantanut oloani. Minusta olisi kamalan mukava saada myös omalle lapselleni pirteä, jaksava ja hyvä olo.
Ennen kuin alan hurskastelemaan, teen tunnustukseni. Olen antanut 8kk vanhan poikani maistaa/syödä karjalanpiirakkaa, epäluomutuotteita, marjoja, joissa on ollut valkoista sokeria, ja pääsiäisenä annoin suklaamurun ja mämmiä. Olen myös tarjonnut kaupan purkkiruokia laiskuuttani. Nyt asetan sädekehän jälleen pääni päälle.
Sovellan lapseni ruokkimisessa aika lailla samoja periaatteita kuin itseni. Pidän hyvänä käsittelemättömiä ruokia, luomuvaitoehtoja, viljoista suosin kauraa ja ohraa, tarjoan kasviksia, marjoja, kookosrasvaa ja hedelmiä. Vältän kaikkea valkoista (sokeri, riisi, jauhot), perunaa ja sitten näitä tuotteita, joita neuvolasta suositellaan vältettäväksi ennen yhden vuoden ikää; maitoa, hunajaa jne. Välttelen kuitenkin ehdottomuutta.
Opettelemme vasta kiinteiden ruokien syömistä, ja tällä hetkellä päivässä menee tissin lisäksi aamu- ja iltapuuro, kasviksia sormiruokana, mahdollisesti jotain hedelmää ja "pääruoka". Aamupuurona on hitaasti kypsyvää kauraa tai maatiaisohraa hedelmä-/marjasoseella. Kasviksina tarjoan yleensä kurkkua, tomaattia, paprikaa tai salaattia. Hedelmistä ehdottomaksi suosikiksi on noussut (mehukas, kypsä) päärynä. Pääruoka voi olla melkein mitä sattuu. Joskus soseutin porkkanaa ja kananmunaa, kerran tein luomujauhelihasta pullia (elämäni ensimmäiset lihapullat, lapsi-raukka..), olen keittänyt parsakaalia, tehnyt kookosmaitouunilohta.. Pääruuan kanssa en yleensä tarjoile peruslisäkkeitä kuten riisiä ja perunaa. Jos pääruoka on sosetta, niin annan sen kanssa yleensä myös esimerkiksi kurkkua, että poju voi sillä hinkata ikeniään, hampaita kun tekee.
Sormiruoka ei ole minulle mikään uskonnon asia, mutta sehän on silti aivan nerokasta! Kun lapsella on tekemistä ruuan kanssa, niin hän yleensä istuu aika keskittyneesti ruokapöydässä, ja äippäkin pääsee sitten syömään. Minusta se on aivan loistava järjestely. Lisäksi neuvolatäti on kovasti kehunut varhaista ja vahvaa pinsettiotetta. Ja äiti hykerteli tyytyväisenä oman lapsensa erinomaisuutta... Miinuspuolena mainittakoon nyt kuitenkin pienet adrenaliiniryöpsähdykset, kun luulee lapsensa tukehtuvan. Lisäksi meidän pojalla oli hetken sellainen vaihe, että hän tunki suunsa niin täyteen ruokaa, että oksensi kaiken pöydälle. Söpöä. Mutta ehdottomasti kokeilemisen arvoinen juttu. Jos ei ole siisteyden kanssa kovin hysteerinen..
Tulen pohtimaan lapsen ruokailua varmasti vielä useaan otteeseen, mutta pidettäköön tämä nyt uuden aiheen esittelytekstinä. Loppuun laitan vielä yhden puuroreseptin, jonka havaitsin hyvänmakuiseksi ihan pojankin mielestä. On yllättävän vaikeaa tehdä hyvää ja terveellistä ruokaa ilman suolaa.
Banaani-appelsiini-puuro
Pari lusikallista veteen keitettyjä maatiaisohrahiutaleita
1/2 banaani
2 ruokalusikallista hedelmälihaa sisältävää luomuappelsiinimehua
Vinkki: puurojen kanssa pääsee helpommalla, kun keittää esimerkiksi kahden päivän puurot kerralla. Eiköhän ne jääkaapissa säily. En itse ainakaan jaksa keitellä joka aamu puolta tuntia näitä minun hyveellisiä puuroja. Pidän puurot marja- ja hedelmäsoseista erillään, niin voin vaihtaa makuja.
Poika kasvoi vain
Ei tissi voi riittää ain
Uutta ruokaa hain
Lasten ruokkiminen. Perhana, mikä aihe. Tasapainoilua täydellisen terveellisen ravintoehdottomuuden ja löyhän pikaruokinnan välillä.
Minulla on ollut adhd-taipumuksia jo niin kauan kuin muistan, siis ihan lapsuudesta asti. Ehkä harmittavimpina piirteinä voisin mainita keskittymiskyvyn puuttumisen ja väsymyskohtaukset. Ruokavaliolla olen pystynyt vaikuttamaan aika paljon juuri näihin seikkoihin ja parantanut oloani. Minusta olisi kamalan mukava saada myös omalle lapselleni pirteä, jaksava ja hyvä olo.
Ennen kuin alan hurskastelemaan, teen tunnustukseni. Olen antanut 8kk vanhan poikani maistaa/syödä karjalanpiirakkaa, epäluomutuotteita, marjoja, joissa on ollut valkoista sokeria, ja pääsiäisenä annoin suklaamurun ja mämmiä. Olen myös tarjonnut kaupan purkkiruokia laiskuuttani. Nyt asetan sädekehän jälleen pääni päälle.
Sovellan lapseni ruokkimisessa aika lailla samoja periaatteita kuin itseni. Pidän hyvänä käsittelemättömiä ruokia, luomuvaitoehtoja, viljoista suosin kauraa ja ohraa, tarjoan kasviksia, marjoja, kookosrasvaa ja hedelmiä. Vältän kaikkea valkoista (sokeri, riisi, jauhot), perunaa ja sitten näitä tuotteita, joita neuvolasta suositellaan vältettäväksi ennen yhden vuoden ikää; maitoa, hunajaa jne. Välttelen kuitenkin ehdottomuutta.
Opettelemme vasta kiinteiden ruokien syömistä, ja tällä hetkellä päivässä menee tissin lisäksi aamu- ja iltapuuro, kasviksia sormiruokana, mahdollisesti jotain hedelmää ja "pääruoka". Aamupuurona on hitaasti kypsyvää kauraa tai maatiaisohraa hedelmä-/marjasoseella. Kasviksina tarjoan yleensä kurkkua, tomaattia, paprikaa tai salaattia. Hedelmistä ehdottomaksi suosikiksi on noussut (mehukas, kypsä) päärynä. Pääruoka voi olla melkein mitä sattuu. Joskus soseutin porkkanaa ja kananmunaa, kerran tein luomujauhelihasta pullia (elämäni ensimmäiset lihapullat, lapsi-raukka..), olen keittänyt parsakaalia, tehnyt kookosmaitouunilohta.. Pääruuan kanssa en yleensä tarjoile peruslisäkkeitä kuten riisiä ja perunaa. Jos pääruoka on sosetta, niin annan sen kanssa yleensä myös esimerkiksi kurkkua, että poju voi sillä hinkata ikeniään, hampaita kun tekee.
Sormiruoka ei ole minulle mikään uskonnon asia, mutta sehän on silti aivan nerokasta! Kun lapsella on tekemistä ruuan kanssa, niin hän yleensä istuu aika keskittyneesti ruokapöydässä, ja äippäkin pääsee sitten syömään. Minusta se on aivan loistava järjestely. Lisäksi neuvolatäti on kovasti kehunut varhaista ja vahvaa pinsettiotetta. Ja äiti hykerteli tyytyväisenä oman lapsensa erinomaisuutta... Miinuspuolena mainittakoon nyt kuitenkin pienet adrenaliiniryöpsähdykset, kun luulee lapsensa tukehtuvan. Lisäksi meidän pojalla oli hetken sellainen vaihe, että hän tunki suunsa niin täyteen ruokaa, että oksensi kaiken pöydälle. Söpöä. Mutta ehdottomasti kokeilemisen arvoinen juttu. Jos ei ole siisteyden kanssa kovin hysteerinen..
Tulen pohtimaan lapsen ruokailua varmasti vielä useaan otteeseen, mutta pidettäköön tämä nyt uuden aiheen esittelytekstinä. Loppuun laitan vielä yhden puuroreseptin, jonka havaitsin hyvänmakuiseksi ihan pojankin mielestä. On yllättävän vaikeaa tehdä hyvää ja terveellistä ruokaa ilman suolaa.
Banaani-appelsiini-puuro
Pari lusikallista veteen keitettyjä maatiaisohrahiutaleita
1/2 banaani
2 ruokalusikallista hedelmälihaa sisältävää luomuappelsiinimehua
Vinkki: puurojen kanssa pääsee helpommalla, kun keittää esimerkiksi kahden päivän puurot kerralla. Eiköhän ne jääkaapissa säily. En itse ainakaan jaksa keitellä joka aamu puolta tuntia näitä minun hyveellisiä puuroja. Pidän puurot marja- ja hedelmäsoseista erillään, niin voin vaihtaa makuja.
torstai 31. tammikuuta 2013
Resepti: Raakasuklaaraakapuuro
Yksi suosikkiasioistani pienenä oli suklaamannapuuro. Nam! Äiti teki sitä (onneksi) harvoin ja niinä onnen kertoina söimme pikkusiskoni kanssa yleensä kattilan tyhjäksi. Tänä aamuna nostalgiset himoni alkoivat jyllätä ajatellessani tylsiä banaani-kaakaonibsi-perusraakapuurojani. Niinpä päätin lähteä kehittelemään uutta versiota tästä lapsuuteni herkusta. Valmistamani luomus sisältää paljon kuituja, hitaita hiilihydraatteja, proteiinia ja raakakaakaon antioksidantteja. Se pitää nälkää pitkään ja on oiva aamupala! Lisäksi helppo ja nopea tehdä, niin kuin raakapuurot yleensä.
Raakakaakaon ja -suklaan etuja voi lukea aikaisemmasta blogitekstistäni.
( http://ruokahiphistelya.blogspot.fi/2013/01/makeanhimoa-ja-raakakaakaon.html )
1/2dl kokonaisia kauraryynejä
1 rkl auringonkukansiemeniä
1rkl raakakaakaojauhetta (esim. CocoVi)
n. 3rkl kookosmaitoa (varmaan käy myös luomukerma tai punainen maito)
1tlk hunajaa
ripaus suolaa
Ryynit ja siemenet jälleen yön yli likoamaan. Sekoita aamulla raakakaakaot, kookosmaidot, hunajat ja suolat lionneisiin. Maistele ja mausta omaan kieleesi sopivaksi. Koska puuro on jälleen aika ruma, laita päälle joku ihana hedelmän pala tai vaikka marjoja. Myös värikäs astia saattaa pelastaa paljon. Mikäli aiot edustaa, älä sekoita samassa astiassa, missä tarjoillaan!
Raakakaakaon ja -suklaan etuja voi lukea aikaisemmasta blogitekstistäni.
( http://ruokahiphistelya.blogspot.fi/2013/01/makeanhimoa-ja-raakakaakaon.html )
1/2dl kokonaisia kauraryynejä
1 rkl auringonkukansiemeniä
1rkl raakakaakaojauhetta (esim. CocoVi)
n. 3rkl kookosmaitoa (varmaan käy myös luomukerma tai punainen maito)
1tlk hunajaa
ripaus suolaa
Ryynit ja siemenet jälleen yön yli likoamaan. Sekoita aamulla raakakaakaot, kookosmaidot, hunajat ja suolat lionneisiin. Maistele ja mausta omaan kieleesi sopivaksi. Koska puuro on jälleen aika ruma, laita päälle joku ihana hedelmän pala tai vaikka marjoja. Myös värikäs astia saattaa pelastaa paljon. Mikäli aiot edustaa, älä sekoita samassa astiassa, missä tarjoillaan!
keskiviikko 16. tammikuuta 2013
Resepti: Värikäs papuhämäyskeitto (kookosliemi)
Kaikki eivät tykkää pavuista. Siispä piilotetaan ne keittoon, hähää! (mut jos joku on allerginen pavuille, niin piilottaminen ei välttämättä ole hyvä idea)
Sattumat:
3 sipulia
1 punainen paprika
1 keltainen paprika
1 vihreä paprika
500 g parsakaalia
Paistamiseen kylmäpuristettua kookosrasvaa
Liemi:
n. 1,5dl kidneypapuja
n. 1,5dl kikherneitä
1 tölkki kookosmaitoa
2 tomaattia
n. 2,5dl vettä
pieni pala tuoretta inkivääriä
hieman tuoretta lehtipersiljaa
currya
kurkumaa
jotain hippisuolaa
pippuria
ripaus chiliä
Kuullota kattilassa sattumat, älä paista kovalla lämmöllä mössöksi.
Sörssää liemiaineet soseeksi blenderissä tai sauvasekoittimella. Muista maistella ja lisätä maun mukaan mausteita. Improvisointi saattaa parantaa makua! (tai tuhota sen) Kun liemi on täydellistä, lisää se kattilaan kuullotettujen sattumien päälle. Anna lämmetä, mutta älä ala kiehuttelemaan. Jos haluat makeuttaa hieman hunajalla, tee se vasta kun ruoka on jäähtynyt. Näin kaikki hyvät säilyvät hunajassa hyvänä.
Sattumat:
3 sipulia
1 punainen paprika
1 keltainen paprika
1 vihreä paprika
500 g parsakaalia
Paistamiseen kylmäpuristettua kookosrasvaa
Liemi:
n. 1,5dl kidneypapuja
n. 1,5dl kikherneitä
1 tölkki kookosmaitoa
2 tomaattia
n. 2,5dl vettä
pieni pala tuoretta inkivääriä
hieman tuoretta lehtipersiljaa
currya
kurkumaa
jotain hippisuolaa
pippuria
ripaus chiliä
Kuullota kattilassa sattumat, älä paista kovalla lämmöllä mössöksi.
Sörssää liemiaineet soseeksi blenderissä tai sauvasekoittimella. Muista maistella ja lisätä maun mukaan mausteita. Improvisointi saattaa parantaa makua! (tai tuhota sen) Kun liemi on täydellistä, lisää se kattilaan kuullotettujen sattumien päälle. Anna lämmetä, mutta älä ala kiehuttelemaan. Jos haluat makeuttaa hieman hunajalla, tee se vasta kun ruoka on jäähtynyt. Näin kaikki hyvät säilyvät hunajassa hyvänä.
lauantai 12. tammikuuta 2013
Himoa ja raakakaakaon ominaisuuksia
Tänään sitten teki mieli jotain. Se on jännä tunne, kun tekee mieli jotain, mutta ei osaa kohdistaa haluaan sen pidemmälle. Sitten sitä kulkee keittiössä edestakaisin repien kaapeista kummia juttuja ja sotkien koko keittiön, naukkailen lusikallisen sitä ja haarukallisen tätä. Yleensä kuitenkin löytämättä himonsa kohdetta.
Noin sadan himontyydytystestin jälkeen ajattelin kokeilla raakasuklaata. Jos vaikka raakasuklaasaksanpähkinät olisivat himoni autuaallinen täyttymys! Olen tehnyt onnistuneesti raakasuklaata kerran ja ajattelin, että sen tekeminen on ihan heleppo nakki. No tämä kokenut raakasuklaa-artisti aloitti hommansa, sulatti kookosrasvan (huom. kylmäpuristetun), lisäsi kaakaota ja maustoi innovatiivisesti. Suklaan versio yksi oli loistava! Siinä oli kaakaon lisäksi lucuma-jauhoa, hunajaa, suolaa, puristettua limea ja inkivääriä. Hieno yhdistelmä! Mutta koska en halunnut luopua saksanpähkinäideastani, tiedostaen myös niiden karvaan maun, suklaani alkoi maistua vain saksanpähkinälle. Se oli masentavaa. Lisäsin mustikoita. Ihan ok ratkaisu, mutta inkivääri ja lime eivät enää päässeet oikeuksiinsa. Sitten lisäilin vähä sitä sun tätä ja lopputulos oli keskinkertainen, kuivahkon karvas saksanpähkinämustikkasuklaa.
Loppujen lopuksi onnistuin ainakin siinä, että himoni katosi. Liekkö sitten ollut ihan hervottoman järjetön keskinkertaisen, kuvahkon karvaan saksanpähkinämustikkasuklaan himo. Kenties.
(on se kaunis!!)
Googlettein tovin ja löysin tällaisia hyötyjä raakakaakaon käytöstä:
-ravinnerikas ruoka-aine - yli 1200 aktiivista ainesosaa, 10% painosta antioksidantteja (se on paljon!)
-suojelee kehoa sydänsairauksilta
-ehkäisee sydänkohtauksilta
-paljon kuituja
-paljon magnesiumia, rautaa, mangaania, kromia, kuparia ja sinkkiä
-saa aikaan hyvänolon tunnetta
-piristää
-lisää psyykkistä suorituskykyä (hetkellisesti)
-Kaakaossa on anandamidillaa (luonnollisesti aivoissa esiintyvä hermosolujen välittäjäaine). Anandamidi vaikuttaa mielialaan, sitä erittyy aina kun ihminen kokee autuutta ja onnellisuutta. "Anandamidilla on osansa hyvän olon luomisessa, muistin parantumisessa, masentuneisuuden poistumisessa ja yhteydelisyyden tunteen kokemisessa. Se stimuloi myös motivaatiota luovaa osaa aivoissamme." (http://www.superfoodit.com/kaakao.html)
Kaakaossa on kuitenkin myös haittapuolensa runsaasti käytettynä:
-alkaa mahdollisesti aristaa suuta
-sisältää oksaalihappoa, joka sitoo kalsiumia
(ja varmasti paljon muutakin, jos alkaisi oikein tonkia)
Paljonko päivässä?
Papuja 10-20/päivä tai
nibsejä 4-5 rkl/päivä tai
jauhetta 1-3 rkl/päivä
Kokeneemmat käyttäjät voivat syödä enemmän, jopa 4 papua/painokilo!
Nopealla yleiskatsauksella en löytänyt paljoa kommentteja siitä, sopiiko raakakaakao lapsille yhtä hyvin kuin aikuisille. Ehkä? Tietääkö joku?
Lähteet:
http://www.superfoodit.com/kaakao.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaakao
Noin sadan himontyydytystestin jälkeen ajattelin kokeilla raakasuklaata. Jos vaikka raakasuklaasaksanpähkinät olisivat himoni autuaallinen täyttymys! Olen tehnyt onnistuneesti raakasuklaata kerran ja ajattelin, että sen tekeminen on ihan heleppo nakki. No tämä kokenut raakasuklaa-artisti aloitti hommansa, sulatti kookosrasvan (huom. kylmäpuristetun), lisäsi kaakaota ja maustoi innovatiivisesti. Suklaan versio yksi oli loistava! Siinä oli kaakaon lisäksi lucuma-jauhoa, hunajaa, suolaa, puristettua limea ja inkivääriä. Hieno yhdistelmä! Mutta koska en halunnut luopua saksanpähkinäideastani, tiedostaen myös niiden karvaan maun, suklaani alkoi maistua vain saksanpähkinälle. Se oli masentavaa. Lisäsin mustikoita. Ihan ok ratkaisu, mutta inkivääri ja lime eivät enää päässeet oikeuksiinsa. Sitten lisäilin vähä sitä sun tätä ja lopputulos oli keskinkertainen, kuivahkon karvas saksanpähkinämustikkasuklaa.
Loppujen lopuksi onnistuin ainakin siinä, että himoni katosi. Liekkö sitten ollut ihan hervottoman järjetön keskinkertaisen, kuvahkon karvaan saksanpähkinämustikkasuklaan himo. Kenties.
Googlettein tovin ja löysin tällaisia hyötyjä raakakaakaon käytöstä:
-ravinnerikas ruoka-aine - yli 1200 aktiivista ainesosaa, 10% painosta antioksidantteja (se on paljon!)
-suojelee kehoa sydänsairauksilta
-ehkäisee sydänkohtauksilta
-paljon kuituja
-paljon magnesiumia, rautaa, mangaania, kromia, kuparia ja sinkkiä
-saa aikaan hyvänolon tunnetta
-piristää
-lisää psyykkistä suorituskykyä (hetkellisesti)
-Kaakaossa on anandamidillaa (luonnollisesti aivoissa esiintyvä hermosolujen välittäjäaine). Anandamidi vaikuttaa mielialaan, sitä erittyy aina kun ihminen kokee autuutta ja onnellisuutta. "Anandamidilla on osansa hyvän olon luomisessa, muistin parantumisessa, masentuneisuuden poistumisessa ja yhteydelisyyden tunteen kokemisessa. Se stimuloi myös motivaatiota luovaa osaa aivoissamme." (http://www.superfoodit.com/kaakao.html)
Kaakaossa on kuitenkin myös haittapuolensa runsaasti käytettynä:
-alkaa mahdollisesti aristaa suuta
-sisältää oksaalihappoa, joka sitoo kalsiumia
(ja varmasti paljon muutakin, jos alkaisi oikein tonkia)
Paljonko päivässä?
Papuja 10-20/päivä tai
nibsejä 4-5 rkl/päivä tai
jauhetta 1-3 rkl/päivä
Kokeneemmat käyttäjät voivat syödä enemmän, jopa 4 papua/painokilo!
Nopealla yleiskatsauksella en löytänyt paljoa kommentteja siitä, sopiiko raakakaakao lapsille yhtä hyvin kuin aikuisille. Ehkä? Tietääkö joku?
Lähteet:
http://www.superfoodit.com/kaakao.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaakao
Resepti: Mustikka-tattari-raakapuuro
1/2 dl kaurasuurimoita
1/4dl tattarisuurimoita
1 rkl hampunsiemeniä
1 rkl auringonkukansiemeniä
1 dl mustikoita
1/2 banaani
suolaa maun mukaan
Liota suurimot ja siemenet yön yli. Kaada vesi pois ja huuhtele. Lisää suola, mustikat ja banaani. Muussaa tehosekoittimella.
1/4dl tattarisuurimoita
1 rkl hampunsiemeniä
1 rkl auringonkukansiemeniä
1 dl mustikoita
1/2 banaani
suolaa maun mukaan
Liota suurimot ja siemenet yön yli. Kaada vesi pois ja huuhtele. Lisää suola, mustikat ja banaani. Muussaa tehosekoittimella.
Tilaa:
Kommentit (Atom)