Resepti: Raakasuklaaraakapuuro

Yksi suosikkiasioistani pienenä oli suklaamannapuuro. Nam! Äiti teki sitä (onneksi) harvoin ja niinä onnen kertoina söimme pikkusiskoni kanssa yleensä kattilan tyhjäksi.  Tänä aamuna nostalgiset himoni alkoivat jyllätä ajatellessani tylsiä banaani-kaakaonibsi-perusraakapuurojani. Niinpä päätin lähteä kehittelemään uutta versiota tästä lapsuuteni herkusta. Valmistamani luomus sisältää paljon kuituja, hitaita hiilihydraatteja, proteiinia ja raakakaakaon antioksidantteja. Se pitää nälkää pitkään ja on oiva aamupala! Lisäksi helppo ja nopea tehdä, niin kuin raakapuurot yleensä.

Raakakaakaon ja -suklaan etuja voi lukea aikaisemmasta blogitekstistäni.
( http://ruokahiphistelya.blogspot.fi/2013/01/makeanhimoa-ja-raakakaakaon.html )

1/2dl kokonaisia kauraryynejä
1 rkl auringonkukansiemeniä

1rkl raakakaakaojauhetta (esim. CocoVi)
n. 3rkl kookosmaitoa (varmaan käy myös luomukerma tai punainen maito)
1tlk hunajaa
ripaus suolaa

Ryynit ja siemenet jälleen yön yli likoamaan. Sekoita aamulla raakakaakaot, kookosmaidot, hunajat ja suolat lionneisiin. Maistele ja mausta omaan kieleesi sopivaksi. Koska puuro on jälleen aika ruma, laita päälle joku ihana hedelmän pala tai vaikka marjoja. Myös värikäs astia saattaa pelastaa paljon. Mikäli aiot edustaa, älä sekoita samassa astiassa, missä tarjoillaan!

Resepti: Värikäs papuhämäyskeitto (kookosliemi)

Kaikki eivät tykkää pavuista. Siispä piilotetaan ne keittoon, hähää! (mut jos joku on allerginen pavuille, niin piilottaminen ei välttämättä ole hyvä idea)

Sattumat:
3 sipulia
1 punainen paprika
1 keltainen paprika
1 vihreä paprika
500 g parsakaalia
Paistamiseen kylmäpuristettua kookosrasvaa

Liemi:
n. 1,5dl kidneypapuja
n. 1,5dl kikherneitä
1 tölkki kookosmaitoa
2 tomaattia
n. 2,5dl vettä
pieni pala tuoretta inkivääriä
hieman tuoretta lehtipersiljaa
currya
kurkumaa
jotain hippisuolaa
pippuria
ripaus chiliä

Kuullota kattilassa sattumat, älä paista kovalla lämmöllä mössöksi.

Sörssää liemiaineet soseeksi blenderissä tai sauvasekoittimella. Muista maistella ja lisätä maun mukaan mausteita. Improvisointi saattaa parantaa makua! (tai tuhota sen) Kun liemi on täydellistä, lisää se kattilaan kuullotettujen sattumien päälle. Anna lämmetä, mutta älä ala kiehuttelemaan. Jos haluat makeuttaa hieman hunajalla, tee se vasta kun ruoka on jäähtynyt. Näin kaikki hyvät säilyvät hunajassa hyvänä.

Himoa ja raakakaakaon ominaisuuksia

 Tänään sitten teki mieli jotain. Se on jännä tunne, kun tekee mieli jotain, mutta ei osaa kohdistaa haluaan sen pidemmälle. Sitten sitä kulkee keittiössä edestakaisin repien kaapeista kummia juttuja ja sotkien koko keittiön, naukkailen lusikallisen sitä ja haarukallisen tätä. Yleensä kuitenkin löytämättä himonsa kohdetta.

Noin sadan himontyydytystestin jälkeen ajattelin kokeilla raakasuklaata. Jos vaikka raakasuklaasaksanpähkinät olisivat himoni autuaallinen täyttymys! Olen tehnyt onnistuneesti raakasuklaata kerran ja ajattelin, että sen tekeminen on ihan heleppo nakki. No tämä kokenut raakasuklaa-artisti aloitti hommansa, sulatti kookosrasvan (huom. kylmäpuristetun), lisäsi kaakaota ja maustoi innovatiivisesti. Suklaan versio yksi oli loistava! Siinä oli kaakaon lisäksi lucuma-jauhoa, hunajaa, suolaa, puristettua limea ja inkivääriä. Hieno yhdistelmä! Mutta koska en halunnut luopua saksanpähkinäideastani, tiedostaen myös niiden karvaan maun, suklaani alkoi maistua vain saksanpähkinälle. Se oli masentavaa. Lisäsin mustikoita. Ihan ok ratkaisu, mutta inkivääri ja lime eivät enää päässeet oikeuksiinsa. Sitten lisäilin vähä sitä sun tätä ja lopputulos oli keskinkertainen, kuivahkon karvas saksanpähkinämustikkasuklaa.

Loppujen lopuksi onnistuin ainakin siinä, että himoni katosi. Liekkö sitten ollut ihan hervottoman järjetön keskinkertaisen, kuvahkon karvaan saksanpähkinämustikkasuklaan himo. Kenties.

                                                             (on se kaunis!!)

Googlettein tovin ja löysin tällaisia hyötyjä raakakaakaon käytöstä:

-ravinnerikas ruoka-aine - yli 1200 aktiivista ainesosaa, 10% painosta antioksidantteja (se on paljon!)
-suojelee kehoa sydänsairauksilta
-ehkäisee sydänkohtauksilta
-paljon kuituja
-paljon magnesiumia, rautaa, mangaania, kromia, kuparia ja sinkkiä
-saa aikaan hyvänolon tunnetta
-piristää
-lisää psyykkistä suorituskykyä (hetkellisesti)

-Kaakaossa on anandamidillaa (luonnollisesti aivoissa esiintyvä hermosolujen välittäjäaine). Anandamidi vaikuttaa mielialaan, sitä erittyy aina kun ihminen kokee autuutta ja onnellisuutta. "Anandamidilla on osansa hyvän olon luomisessa, muistin parantumisessa, masentuneisuuden poistumisessa ja yhteydelisyyden tunteen kokemisessa. Se stimuloi myös motivaatiota luovaa osaa aivoissamme." (http://www.superfoodit.com/kaakao.html)

Kaakaossa on kuitenkin myös haittapuolensa runsaasti käytettynä:

-alkaa mahdollisesti aristaa suuta
-sisältää oksaalihappoa, joka sitoo kalsiumia
(ja varmasti paljon muutakin, jos alkaisi oikein tonkia)

Paljonko päivässä?

Papuja 10-20/päivä tai
nibsejä 4-5 rkl/päivä tai
jauhetta 1-3 rkl/päivä

Kokeneemmat käyttäjät voivat syödä enemmän, jopa 4 papua/painokilo!

Nopealla yleiskatsauksella en löytänyt paljoa kommentteja siitä, sopiiko raakakaakao lapsille yhtä hyvin kuin aikuisille. Ehkä? Tietääkö joku?

Lähteet:
http://www.superfoodit.com/kaakao.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaakao

Resepti: Mustikka-tattari-raakapuuro

1/2 dl kaurasuurimoita
1/4dl tattarisuurimoita
1 rkl hampunsiemeniä
1 rkl auringonkukansiemeniä

1 dl mustikoita
1/2 banaani
suolaa maun mukaan

Liota suurimot ja siemenet yön yli. Kaada vesi pois ja huuhtele. Lisää suola, mustikat ja banaani. Muussaa tehosekoittimella.

Resepti: Basilikainen salaatinkastike

1 tomaatti
1/2 basilikapuska
pari oksaa lehtipersiljaa
n. 4 rkl oliiviöljyä
n. 4rkl omenaviinietikkaa
n. 3-4 rkl hunajaa
3 valkosipulinkynttä
(pari lusikallista tomaattisosetta)
pippuria
suolaa
(chiliä, jos haluaa potkua)

Sauvasekoittimella kaikki soossiksi! On muuten hyvvää!

100113 Päivän pirtelö: Marja-kookos-pirtelö

2 dl vadelmia
1dl mustaviinimarjoja
1 dl punaviinimarjoja
3 dl kookosmaitoa
1,5 banaania
2 dl vettä
n. 5 rkl kaakaonibsejä
(muutama parapähkinä)
hieman tuoretta sitruunamelissaa ja minttua

Sitten blenderiin ja sörssensörssen.

Vinkki 1: Tämä on hyvä pienen makeanhimon tyydyttämiseen. Jos vaivaa suurempi himo, niin laitappa kokonaiset 2 banaania, korvaa viinimarjoja vadelmilla ja lisää lusikallinen hunajaa.

Vinkki 2: Käytä jäisiä marjoja!

Tyhmentymistä ja intuitioita

Olen ollut aina mukamas vähän viisaampi asioissa, jotka ovat kytköksissä ravitsemukseen. Ikuisena laihduttajana olen oppinut ruokien ravintoarvot ulkoa ja kehitellyt päässäni lukemaani tietoon perustuvia ihanteita. Tiedättehän; 1g proteiinia/painokilo, tarpeeksi kuituja, kaloreita vajeella, liikaa vettä, lisäravinteita ja plaaplaa. Mutta nytpä päätti tämäkin vanhan koulukunnan terveilijä avata mieltään. Entäpä, jos ravitsemus onkin yksilökohtaisempaa ja entä jos tietyt ihanteet perustuisivatkin yksilön tarpeeseen? Entäpä jos kuuntelisi herkemmin itseään ja omaa kehoaan?

Kaikki lähti siitä, kun imetysajan alussa soija tipahti  ruokavaliosta pois poikani mahaongelmien takia. No, tällaisena jämähtäneenä kasvissyöjänä se olikin hankala paikka. Palkokasvien kanssa tilanne oli aluksi sama. Poikani reagoi voimalla huonosti öisin. Mitä jää? Yritin tapani mukaan syödä tätä kaikkien proteiinituotteiden kuningasta, vähärasvaista maitorahkaa. Ainut ongelma asiassa oli se, että rahka maistuu minusta aivan hervottoman, ällöttävän ja inhottavan pahalle. Ei ihan niin pahalle, kuin levä, mutta silti pahalle. Väkisin syöminen aiheutti lisäinhon rahkaa kohtaan ja päätin, että en enää katsele jääkaapissani moista pahanilmanlintua. Pohdin proteiiniongelmaa hipimmän sisareni kanssa puhelimessa ja hän totesi, että: "eihän ihminen tarvitse niin paljoa proteiinia.". Minä vanhana kuntosali- ja urheilukauppatyöntekijänä naurahdin ylimielisesti ja jätin kommentin omaan arvoonsa. Totta kai ihminen tarvitsee koko ajan aivan hitosti proteiina. Perhana soikoon. Angelina Joliekin kuulemma syö 2g proteiinia/painokilo.

No sitten minä vähän luin lisää ja ajattelin. Alkoi uteluttaa tämä koko homma. Ehkäpä minä olenkin hieman opetellut näitä speksejä ulkoa, enkä niinkään ole kuunnellut intuitiota. Intuitio ehkä kuitenkin osaa suhteuttaa ravitsemuksen lähemmäksi minun omaa henkilökohtaista tarvettani. En tässä nyt tarkoita sitä, että mikäli intuitio kertoo nälkäiselle minulle kaupassa karkkiosastolla, että nyt olisi hyvä ajatus survoa kitaan kaikki mahdollinen sokeri, niin se olisi totuus minun priorisista tarpeistani. Maalaisjärki lienee ravitsemuksessakin hyvä lisä. Suositeltakoon vähintään 1 mittayksikkö/painokilo.

En enää väkisin tunge suuhuni asioita, jotka maistuvat minusta pahalle. En syö soijaa enää lainkaan. Palkokasvit alkavat pikkuhiljaa palata ruokavalioon. Huomasin, ettei perussalaatti ole maailman ainoa salaatti. En laske kaloreita. Yritän käyttää mahdollisimman prosessoimatonta ruokaa. Pyrin hyvään fiilikseen.

En tähän esittelypätkään kirjoita vielä juttuja, joita olen tutkiskellut ja asioita, joita olen mitä epätieteellisimmin todennut. Ne saakoon omat tekstinsä. Mitään minun totuuttani mistään ette tule tältä foorumilta lukemaan - selittämättömät ovat ravinnon ja ihmisen kohtausristeykset - mutta ajatuksia lupaan välillä tuoda ilmi. Välillä vähän huonompia ja välillä toivottavasti parempia.

Lisäksi olen todella huono tekemään mitään ruokaa reseptin avulla. Aina rupean hifistelemään tai keulimaan. Niinpä ajattelin tähän blogiin koota omia reseptejäni ja tarinoita niiden takaa. Aina välillä joku ruoka onnistuu!

Ps. odottakaas vaan, kun alan hifistelemään lastenruualla!!

Resepti: Kylmä papupata

n. 500g porkkanoita (raakoina)
jokunen desi idätettyjä mungopapuja

Soossi:
n. 1,5dl kikherneitä
n. 1,5dl kidneypapuja
1 avokado
n. 2dl tomaattisosetta (käy varmasti myös tuore tomaatti, itsellä ei ollut)
n. 1dl kookosmaitoa
n. 1/2 dl oliiveja
2 valkosipulin kynttä
suolaa
pippuria
ripaus chiliä tai puolikas tuore chili (poista siemenet)
+ muita mausteita maun mukaan

1. Sekoita soossin aineet keskenään ja sörssää ne tehosekoittimella. Maista ja lisäile mausteita mielesi mukaan. Lisää nesteitä, jos soossi on ihan kuiva ja jähmettynyt astiaansa.

2. Pilko porkkanat, idätä mungopavut (kandee aloittaa idätys ajoissa) ja heitä nämä soossin sekaan.

3. Sekoita.

Vinkki 1: Jos aiot tarjoilla tätä julkisesti, niin yritä keksiä jotain luovaa esillepanon suhteen. Papumössöt näyttävät nimittäin hieman kakoilta. Itse veistin vähän porkkanaa ja ripottelin idätettyjä mungopapuja pinnalle. Lopuksi laitoin sitruunamelissan törröttämään kasasta. Ei niin hieno, mutta tästä on hyvä jatkaa harjoittelua.

Vinkki 2: Jos haluat säästää papukuluissa, keitä pavut itse kuivatuista pavuista. Suosi isoja määriä ja pakasta vaikka loput. Tai keitä kaveriporukalla kaikille pavut. Ennen keittoa liota noin vuorokausi ja vaihda vesi välillä. Ohjeessa sanotaan parin tunnin keittoajan riittävän. Itse keitän puuliedellä papuja helposti 5 tuntia, kun en halua rapsakkaa papua syödä.

Tää on oikeesti hyvää, vaikka ensivaikutelma ja nimi saattavat vähän antaa masentavan kuvan!! ;)

Raakaa puuroa

Aamupala on aina ollut minulle hankala homma kaikkinensa. Yleensä se pitää syödä kiireessä, liian aikaisin, liian väsyneenä, liian huonovointisena, liian terveellisenä... Olen kokeillut kaiken maailman puuroja, jugurtteja, myslejä, rahkoja ja sen sellaisia. Aina kyllästyn, joissain tapauksissa en ole koskaan edes pitänyt siitä, mitä syön. Kaiken lisäksi jaksan syödä samaa aamupalaa vain hetken kerrallaan. Viikko on jo pitkä aika tässä suhteessa. Aamupala lienee yksi ateria-nemesiksistäni.

Toinen ongelmani on, että työelämässä pitkien työmatkojen ja epäsäännöllisten aikataulujen vuoksi aamupalan ja lounaan väli helposti venyy. Ja minulle tulee nälkä. Kova nälkä. Aamupalan pitäisi siis siedettävän maun lisäksi, pitää nälkää. Aasinsilta raakapuuroon ei ole mitenkään selkeä etsiessä näitä ominaisuuksia aamupalalta. Mutta hädissäni halusin kokeilla. Aluksi epäonnistuin surkeasti. Liotin yön yli ohra- ja spelttisuurimoita ja aamulla hampaissa nirskui gluteeni kuin purkka. Hyi. Yritin ratkaista ongelman muussaamalla jyvät liotuksen jälkeen sauvasekoittimella ja lisäämällä liotettuja luumuja. Hyi. Luovutin hetkeksi, kunnes hoksasin kokeilla kaurasuurimoita. Niiden rakenne oli hyvä liotuksen jälkeen, harmiksi maku oli edelleen hyi. Luovutin jälleen.

Anoppilassa jatkoin kuitenkin terveyshörhöilyjäni liottamalla edelleen kaurasuurimoita yön yli vedessä ja odottaen ihmettä. Aamulla anoppi oli tehnyt tapansa mukaan puuroa, enkä tietenkään tohtinut olla ottamatta sitä. Maidon vähentämisen vuoksi otin puuroa kuitenkin vain noin kaksi ruokalusikallista ja sekoitin siihen liotetut suurimot. Näin puuro näytti samalta, eikä minun tarvinnut selitellä raakapuurokokeiluitani. Sitten kaadoin päälle mustikkaa ja tadaa! Puuro oli hyvää. Kaurasuurimot tarvitsevat siis mössöä maukseen. Tästä inspiroituneena kehittelin ensimmäisen raakapuuroreseptini, joka on muuten hyvä! Ja pitää nälkää useamman tunnin. (tietty tähänkin kyllästyn jossain vaiheessa, mutta toistaiseksi nautiskelen vielä)

 Olkaat hyvät (1 annos):

 n. 1dl kaurasuurimoita
 n. 1/2 tl jotain hippisuolaa
1/2 banaani 1 rkl auringonkukan siemeniä
1 rkl kaakaonibsejä

Laita kaurasuurimot likoamaan edellisenä iltana. Itse käytän luomusuurimoita, kun viljatuotteissa hintaeroa ei juurikaan ole. Aamulla kaada vesi suurimoista pois ja sekoita suurimoiden joukkoon suola (esim. ruususuola tai muu prosessoimaton suola). Muussaa banaani ja sekoita suurimoiden joukkoon. Sitten vain lisää auringonkukansiemenet ja kaakaonibsit. Joku voisi sanoa kaakaonibsien olevan lievää ruuan kamahomostelua, mutta kannattaa kokeilla! Tässä suhteessa kamahomoilu kannattaa!

(kuva tulee myöhemmin, tänään kerkesin jo syödä raakapuuroni!)